Case Conenor: H2020-hankkeet kasvualustana pk-yrityksen yhteistyöverkostoille ja liiketoiminnalle

Rakentamisen materiaalitehokkuus ja kiertotalous ovat kuumia aiheita niin ympäristön kuin uusien materiaaliratkaisujen näkökulmasta. Conenor Oy:lle aihe osuu tekemisen ytimeen. Ei siis ihme, että heitä on jo kuudesti pyydetty mukaan EU-rahoitteisiin hankkeisiin. Pk-yritykselle mukaanlähtö on silti aina ollut oma strateginen valinta.
HISERillä on kaksi demonstraatiota Suomessa. Toinen on jo toteutettu Metsähallituksen kanssa, kun rakensimme puumuovikomposiiteista Evon luonnonpuistoon polttopuuvajan, kertoo Conenorin toimitusjohtaja Markku Vilkki.
"Euroopassa osataan monia asioita todella hyvin. Kun yhdistetään eri maiden ja tekijöiden 1+1 -erikoisosaaminen, on lopputulos paljon enemmän kuin 2."
Conenor palonsuojalevyn ekstruusio

Rakennusten korjaus- ja purkutoiminnan yhteydessä syntyy hyvin paljon eritasoista jätettä. Kestävän rakennustoiminnan kannalta näiden jätemateriaalien kierrätys on tärkeää, sillä sen avulla voidaan vähentää materiaalituotannon ympäristövaikutuksia, saada raaka-aineita uusiin tuotteisiin, säästää tilaa kaatopaikoilla sekä vähentää jätteenpolttoa.

EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitusta saanut HISER on vuonna 2015 käynnistynyt hanke, jonka tavoitteena on kehittää ja demonstroida uusia kustannustehokkaita kokonaisratkaisuja rakennus- ja purkutoiminnassa syntyvien jätteiden talteenottamiseksi sekä muuntamiseksi teollisuuden raaka-aineiksi ja hyödynnettäväksi edelleen uusiotuotteina. Kiertotalouden periaatteet huomioidaan koko rakentamisen arvoketjun osalta. Hanke päättyy 2019 ja sen saama EU-rahoitus on kaikkiaan 7,5 miljoonaa euroa. Hanketta koordinoi espanjalainen tutkimuslaitos Tecnalia ja siihen osallistuu 26 partneria yhdeksästä eri Euroopan maasta.

Orimattilalaiselle Conenor Oy:lle HISER on kolmas EU:n puiteohjelmista rahoitusta saanut hanke. Se on osittain jatkoa EU:n FP7-puiteohjelman vastaavanlaiselle IRCOW-hankkeelle, jossa Conenor myös oli mukana.

Mukaan hankkeisiin, joilla on itselle merkitystä

HISERin osanottajajoukko on kokonaisuutena vaikuttava, ja mukana on merkittäviä alan organisaatioita sekä tutkimuslaitoksia. Suomesta mukana ovat Conenorin lisäksi KS Laatuenergia Oy ja Ismo Tiihonen sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT. Tämä ns. Suomi-tiimi kehittää hankkeessa erityisesti uusia puu-muovipohjaisia komposiittituotteita sekä ratkaisuja rakennus- ja purkujätteiden käsittelyyn. 

”Kaikissa EU-hankkeissamme on ollut samankaltainen aloitus. Emme ole itse aktiivisti hakeneet mukaan, vaan meitä on aina kysytty kumppaniksi. Itse kehittämällämme innovatiivisella kartioekstruusiolaitteella tarjoamme jotain sellaista, jota muut eivät pysty antamaan. Tuomme niin osaamisellamme kuin erikoistumisellamme konkreettista lisäarvoa muovi- ja luonnonkuitujätteiden kierrätykseen sekä näihin hankkeisiin. Työmme olemme tehneet selvästi hyvin ja panoksemme on ollut tärkeä, kun kutsuja tulee yhä uudelleen”, miettii Conenorin toimitusjohtaja Markku Vilkki.

Mihin tahansa pyyntöön Conenorilla ei kuitenkaan lähdetä, vaan hankkeen kokonaisuus ja soveltuvuus omiin tarpeisiin ratkaisee.

”On olennaista, että hanke-ehdotus soveltuu yrityksellemme sekä laitteille ja tekniikallemme. Olemme lähes aina voineet vaikuttaa hankkeen sisältöön ja olleet laatimassa hakemusta niin, että intressit yhdistyvät ja tekeminen palvelee kaikkia osapuolia. Itse pidämme huolen siitä, että kussakin hankkeessa tehtävä kehitystyö tukee aina yrityksemme tulevaisuuden tavoitteita”, Vilkki painottaa.

Hyödynnä ja verkostoidu – ota oma osasi eurooppalaisesta yhteistyöstä

Vilkki peräänkuuluttaa omaan kokemukseensa pohjaten suomalaisilta yrityksiltä aktiivisempaa ja rohkeampaa yhteistyötä muiden eurooppalaisten kanssa.

”Euroopassa osataan monia asioita todella hyvin. Kun yhdistetään eri maiden ja tekijöiden 1+1 -erikoisosaaminen, on lopputulos paljon enemmän kuin 2. Jos meidän Suomessa keskenämme kehittämää tietoa ei hyödynnetä ollenkaan tai vain vähäisessä määrin, sen arvo on lähes 0 ja kehityspanos menetetään. EU-hankkeissa päästään isommille markkinoille ja näkyvyys on moninkertainen - aina joku hyödyntää tuloksia.”

Yhteistyöhankkeiden avulla myös verkostoidutaan ja luodaan kontakteja, jotka voivat kantaa kaupallisesssa yhteistyössä ja liiketoiminnassa pitkälle projektien jälkeenkin.

”EU-hankkeet ovat tie isompiin verkostoihin ja liikekumppanuuksiin. Niiden kautta saa uutta näkyvyyttä ja oppii muista toimijoista sekä mitä ratkaisuja on jo olemassa. Sitä tietoa ei saa pysymällä vain Suomessa. Muualla jo keksittyä pyörää ei kannata keksiä uudelleen, vaan hyödyntää se osana omaa kehitystyötä”, hän sanoo.

Demonstraatiot näyttävät tietä

HISERissä tähdätään puun kierrätykseen komposiiteissa hyödyntämällä rakennus- ja purkujätteen puuosa, tuottamalla siitä korkealaatuisia puufraktioita ja kuituja sekä valmistamalla näistä kierrätysmuovin kanssa uusia rakennustuotteita kuten lankkuja ja levyjä.

”Tutkimussuunnitelma sekä aikataulu ovat pitäneet ja olemme saaneet hyviä tuloksia niin koko hankkeessa kuin Suomi-tiimin osalta. Olemme erottaneet eri fraktioita sekä yhdistelleet niitä muihin ainesosiin ja selvittäneet, miten niitä voidaan niin hinnallisesti kuin laadulllisesti hyödyntää. Eli millä yhdistelmällä on enemmän arvoa kuin toisella”, hän tarkentaa.

Vilkki toteaa, että tähän mennessä saatujen tulosten perusteella rakennusjätepuu eri fraktioineen soveltuu erittäin hyvin korkealuokkaisten puukomposiittituotteiden valmistukseen. Komposiittituotteiden toimivuutta arvioidaan myös kenttäolosuhteissa.

”HISERillä on kaksi demonstraatiota Suomessa. Toinen on jo toteutettu Metsähallituksen kanssa, kun rakensimme puumuovikomposiiteista Evon luonnonpuistoon polttopuuvajan.  Seuraava on Rautalammille rakennettava kolmen hevosen talli. Puumuovikomposiittia olevat levy- ja lankkutuotteet tulevat siinäkin meidän yritykseltämme.”  

Tähtäimessä kaupallistaminen ja aito liiketoiminta

EU-hankkeet ovat Conenorille aina keino kehittää omaa liiketoimintaa.

”Eri jätepuufraktioiden ja muoviaineksen sekoittaminen on tarkkaa työtä. Tuotteisiin käytettävän materiaalin prosessointiin ei kuitenkaan voi käyttää liikaa aikaa ja rahaa, vaikka aines olisi ilmaistakin. Taustalla on aina tahtotila tehdä lopulta bisnestä, jonka on oltava taloudellisesti kannattavaa. Meidän hankkeessa tekemä löytömme on esimerkiksi se, että testattujen jätemateriaalien komposiittinäytteillä on ollut jopa parempi laatu kuin keskimäärin niillä komposiittituotteilla, joita Euroopassa on nyt markkinoilla. Tässä on jo selvä merkki kaupallistamisen mahdollisuuksista”, hän sanoo.

Vilkki muistuttaa myös, että testien tekemisessä EU-hankkeiden partnerit ovat pk-yrityksen näkökulmasta merkittävä lisäresurssi.

”Näen, että meillä on rinnallamme isoja yrityksiä ja tutkimuslaitoksia, jotka ovat meidän ns. työntekijöitämme siinä mittakaavassa ja roolissa, kuten tutkimushankkessa on kuvattu. Voimme asettaa heille tehtäviä ja joku toimii aina meidän testauslaboratoriona. Valmistamme heille näytteet ja he antavat meille testitulokset – testaus on meille ilmaista, eikä siihen tarvita omia resursseja!”

Arvioitsijana saa paremman käsityksen hakemuksen vaatimuksista

Conenorin Markku Vilkillä on kokemusta myös H2020-ohjelman hanke-ehdotusten arvioinnista. Samaa hän suosittelee myös muille.

”Arvioijana olo auttaa ymmärtämään hakemusten evaluointiprosessia. Arvioijana saa paremman käsityksen siitä, miten hakemus pitää kirjoittaa ja mihin fokus asettaa. Toisten hakemuksia lukiessa oppii nopeasti, mistä asioista hyvä hakemus koostuu, miten asioita kannattaa tuoda esiin ja mitä asioita korostaa.”

Vilkki toteaa, että yrityksen viimeisimmän - neljännen hyväksytyn -  EU-hankkeen ECOBULKin  suunnitteluvaiheessa arviointikokemuksesta oli selvästi myös hyötyä.

”Arvioijan tulee saada lyhyessä ajassa käsitys hanke-ehdotuksesta kokonaisuutena ja siitä, mitä ollaan tarjoamassa.  Jos tiettyjä haluttuja asioita ei painoteta oikein tai hakemuksesta heti niitä  löydy tai ne ovat siellä, mutta eivät tule selvästi esille, arvioija ei ala niitä hakemuksesta kaivamalla kaivamaan ja antaa alemmat pisteet. Monta hyvääkin hakemusta jää ilman rahoitusta, koska vain parhaille hakemuksille riittää rahaa. Tästä oppia ottaneena vaihdoimme hankehakemuksen laatimisen loppuvaiheessa näkövinkkelin toiseksi ja painotimme asioita eri tavalla. Se toimi ja nyt meillä on omille kehityskohteillemme tarvittava rahoitus neljäksi vuodeksi eteenpäin.”

Lisätietoja

Markku Vilkki
toimitusjohtaja, Conenor Oy
markku.vilkki (at) conenor.com
hiserproject.eu

Teksti: Tia Härkönen
Kuvat: HISER-projekti / Metsähallitus / Conenor Oy