Case VTT: Kansainvälinen hankeryhmä on kuin perhe

EU-alueella on ongelmia kriittisten ja taloudellisesti merkittävien metallien saatavuudessa. Ratkaisuja etsitään VTT:n koordinoimassa 7,9 miljoonan euron METGROW+ -hankkeessa, jonka 19 eri organisaation konsortio kattaa koko arvoketjun tiedon tuottamisesta pilotointiin ja tulosten hyödyntämiseen. Koordinaattori kehuu konsortion jäseniä ja vertaa yhteistyötä hyvin toimivaan perheeseen.
METGROW+ -konsortion jäsenet sulassa sovussa perhekuvassa.

Niin sanotut kriittiset metallit, kuten indium, gallium, germanium ja kromi, ovat tärkeitä älykkäiden elektroniikkatuotteiden sekä esimerkiksi aurinkokennojen, tuulivoimaloiden ja akkujen valmistuksessa. Juuri näiden metallien saatavuudessa EU-alueella on kuitenkin ongelmia, ja tällä hetkellä teollisuus on riippuvainen pääasiassa Kiinasta tuoduista metalleista.

”Nelivuotisessa hankkeessamme kehitämme teknologioita, joilla arvometallit saadaan talteen metallurgisista jätteistä ja köyhistä malmeista. Niiden talteenotto kuin ei ole vielä taloudellisesti kannattavaa. Tutkimus palvelee metallien tuonnista riippuvaista eurooppalaista teollisuutta. Tarjolla on jo valmiita perinteisiä teknologioita. Nyt vain sovellamme niitä uusille metallipitoisille materiaaleille ja kehitämme uudempia. Näin saamme aikaan muun muassa erilaisia prosessikaavioita selvittämään, mikä kaikki on mahdollista ja taloudellisesti järkevää toteuttaa”, kertoo VTT:n tutkimustiimin vetäjä ja hankkeen koordinaattori Päivi Kinnunen.

Ole selvillä EU:n strategisista tavoitteista – kiinnostat heti muitakin

METGROW+ -hankkeen taustalla on VTT:n tekemä EU:n raaka-ainestrategiaa huomioiva ”Raw Material Commitment” –ehdotus. Sitä VTT kävi Brysselissä esittelemässä vuonna 2013. Tuosta tapahtumasta poiki tarjouksia, jotka sitten kantoivat hedelmää aina yhteiseen EU-hankkeeseen asti.

”Esityksestämme ja raaka-ainesitoumuksesta kiinnostuneet organisaatiot ottivat meihin yhteyttä ja teimme yhteisen hakemuksen isolla visiolla. Eri partnerit ehdottivat, mitä he voisivat siihen tehdä.  Olimme VTT:llä haltioissamme. Tapahtumaan osallistuminen oli todella tärkeää, sillä muuten emme olisi välttämättä edes löytäneet mukaan juuri näitä partnereita”, hän sanoo.

Hienosta ideasta ja syvällisestä  asiantuntemuksesta huolimatta ensimmäinen METGROW-ehdotus jäi  Horisontti 2020 -ohjelman hakukierroksella niukasti varasijalle ja siten ilman rahoitusta. Ryhmä uskoi kuitenkin hankkeeseen ja saadun palautteen perusteella päätti yrittää uudelleen. Seuraavan vuoden haussa se sai oman hakunsa parhaat pisteet. Hanke alkoi helmikuussa 2016.

Rohkeasti uuteen yritykseen – sinnepäin tekemisellä ei pääse mihinkään

Koordinaattorina Päivi Kinnunen rohkaisee muitakin EU-hakemustensa kanssa ensimmäisellä yrityksellä ilman rahoitusta jääneitä koettamaan sinnikkäästi uudelleen.

”Kyse on monesti hyvin pienistä seikoista, kun oma hanke-ehdotus ei mene läpi. Kilpailu EU-rahoituksesta on kovaa ja joukossa on aina useita huipputason ehdotuksia, joissa on huomioitu niin tutkimusta ja teknologiaa, uusia innovaatioita kuin EU:n kilpailu- ja kasvustrategiatkin. Lisäksi mukana on vielä hankeryhmä, jossa on vakuuttavia osaajia”, hän kommentoi.

METGROW+:ssa hakemusteksti pohjautui pitkälti aiempaan ehdotukseen. Sen arvioinnista saadun palautteen perusteella ryhmä mietti näkökulmaa huolellisesti uudelleen ja pisti paukkuja kohtiin, joista edellisellä kerralla ei tullut täysiä pisteitä.

”Lähdimme miettimään myös konkreettisemmin kaikkia niitä tuloksia, joita hankkeestamme voidaan saada. Kehitämme esimerkiksi menetelmiä, joilla metallien talteenoton jälkeen jäljelle jäävä materiaali voidaan hyödyntää vaikkapa rakennusteollisuuden raaka-aineena. Tavoitteena on jätteetön toimintatapa, jota varten työstämme työkaluja yritysten päätöksenteon avuksi. Kun koko materiaalivirta saadaan hyötykäyttöön, vähenevät myös ympäristöongelmat”, Kinnunen kertoo.

Hyvä konsortio on hankkeen sydän

METGROW+:n osallistujajoukko pysyi lähes samana kuin aiemmin varasijalle jääneen hakemuksenkin kokoonpano oli. Kinnunen toteaa, että koska konsortiosta ja vaikuttavuudesta oli jo kerran saatu todella hyvät pisteet, kannatti sitä hyödyntää.

Hän näkeekin, että hyvä konsortio kattaa koko hankkeen tavoitteiden mukaisen arvoketjun ja sitä kautta löytyy myös vaikuttavuus. Hän uskoo myös, että jos konsortio ei ole kokonaisuus tai se ei ole balanssissa, ei hyväkään hankeidea lähde lentoon.

Suomesta konsortiossa on mukana VTT:n lisäksi Outotec, joka on yksi hankkeen avainyrityksistä ja validointipaketin vetäjä.

”Outotec oli looginen valinta ryhmäämme, sillä yritys on tärkeä teknologiatoimittaja. Mielellämme VTT:ssä ottaisimme näihin koordinoimiimme kansainvälisiin hankkeisiin enemmänkin suomalaisia partnereita, mutta aina se ei käy. Ryhmän kokoonpanossa on mietittävä osapuolten osaamisen lisäksi maantieteellistä kokonaisuutta, sillä mukanaolijoiden kautta ei voi painottaa liikaa yhtä aluetta tai jäsenmaata ”, Kinnunen sanoo.

Syvällistä näkemystä ja tulevaisuuden ennakointia työryhmäosallistumisista

Päivi Kinnunen haluaa muistuttaa EU-hankkeita suunnitteleville verkostoitumisen tärkeyttä. METGROW+ ei ehkä olisi käynnissä, jos VTT:ltä ei olisi osallistuttu Euroopan innovaatiokumppanuuksien (EIP) raaka-aineita koskevaan tilaisuuteen :

”Pelkästään teknologia edellä ei ole järkevää mennä. Pitää olla ymmärrystä, miten teknologiat linkittyvät komission isoihin tavoitteisiin, joita se on tuonut esiin ja joihin liittyviä hankkeita se rahoittaa. Menemällä mukaan erilaisiin yhteisöihin ja yhteistyöelimiin saa syvällisempää tietoa ja ymmärtää kokonaisuutta paremmin. Ja mitä paremmin ymmärtää, sitä helpompi on hankehakemuksissa tuoda komissiolle todella osuvia ratkaisuehdotuksia eurooppalaisiin haasteisiin.”

Kinnunen on nyttemmin itsekin mukana EIP-työryhmässä: ”Käynnissä olevalla nelivuotiskaudella mietimme esimerkiksi, mitä EU:n raaka-ainehaasteet ja -mahdollisuudet ovat ja mihin Horisontti 2020 -ohjelman jälkeen pitäisi suunnata tutkimusrahoitusta.  VTT:n edustajana olen mukana keskustelemassa siitä, mitä on tulossa, kuulen, mitä muut ajattelevat ja voin tuoda pöytään näkemyksiämme niin VTT:lle, Suomelle kuin koko Euroopalle tärkeissä asioissa”, hän sanoo.

”Vaikka meille ei näistä työryhmätyöskentelyistä maksetakaan, tuotto tulee kyllä jossain vaiheessa. Nämä ovat pitkiä, mutta palkitsevia prosesseja”, Päivi Kinnunen hymyilee.

Lisätietoja

Päivi Kinnunen
tutkimustiimin vetäjä, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
paivi.kinnunen@vtt.fi
puh. 040 178 0127

Teksti: Tia Härkönen
Kuva: VTT