Blogi: Tärkeitä aikoja Brysselissä

Syksyn ensimmäisten viikkojen aikana työt Brysselissä ovat alkaneet kovassa tahdissa, ja uuden tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman valmistelu kiihtyy. Asiat menevät nopeasti eteenpäin ja tärkeitä ratkaisuja tehdään. Sen vuoksi on ehdottoman tärkeää, että kansallinen koneistomme on hyvin rasvattu ja valmiina ja valppaana reagoimaan proaktiivisesti, joustavasti ja nopeasti neuvotteluissa esiin nouseviin asioihin.
Kirjoittajat Matti Hiltunen, Rami Nissilä ja Juho Väänänen työskentelevät Business Finlandin ja Suomen Akatemian yhteisessä Brysselin-toimistossa

Horisontti 2020:sta kohti Horizon Europea

Euroopan komissio on maailman suurin julkinen tutkimus- ja innovointirahoittaja. Rahoitus kanavoituu niin sanottujen puiteohjelmien kautta. Tällä hetkellä on käynnissä tutkimuksen ja innovoinnin kahdeksas puiteohjelma, Horisontti 2020. Sen budjetti vuosille 2014-2020 on noin 80 miljardia euroa. Eurooppalaisten veronmaksajien rahaa kanavoidaan komission hallinnoimana siis yli 10 miljardia euroa vuodessa yhteiseurooppalaisiin hankkeisiin.

Luvassa on kuitenkin mahdollisesti vielä parempaa. Komissio antoi ehdotuksensa tutkimuksen ja innovoinnin yhdeksännestä puiteohjelmasta kesäkuun alussa. Budjetiksi ehdotetaan noin 100 miljardia euroa vuosille 2021-2027. Ohjelman nimeksi on ehdotettu Horizon Europea. Brysselin EU-koneisto on alkanut käsitellä komission ehdotusta kahdessa päätöksiä tekevässä instituutiossa: neuvostossa 28 jäsenmaata keskustelevat asiasta tutkimustyöryhmässä ja Euroopan parlamentissa 751 jäsentä ottavat ehdotukseen kantaa, ensin ITRE-valiokunnassa ja myöhemmin täysistunnossa.

Ohjelmavalmistelua, lyhyen ja pitkän kaavan mukaan

Kesä toi tullessaan parlamentin mietintöluonnokset, joista tullaan puhumaan koko syksy. Mietinnöissään europarlamentaarikot vaativat puiteohjelmalle 120 miljardin euron budjettia. Rahoituksen lisäksi muutoksia ehdotetaan niin ohjelman rakenteeseen, rahoituksen painopisteisiin ja jakoperusteisiin muiden muutosten ohella. Voittajiksi vaikuttaa selvinneen perustutkimus sekä valitettavasti erityisesti koheesiotoimet.

Parlamentin muutosehdotukset heijastavat vahvasti esittelijöiden kansallisia painotuksia. Euroedustaja Christian Ehlerin (EPP eli keskustaoikeisto, DE) raportista kuvastuu Saksan vahva tutkimusvetoisuus, ja romanialaisen edustajan Dan Nican (S&D eli sosialistit) mietinnössä EU13- ja EU15-maiden välisen tutkimus- ja innovaatiokuilun kaventaminen nousee puolestaan kärkeen.

Jos keskustelu komission esityksestä oli jo siirtymässä Horizon Europen teknisempiin yksityiskohtiin, niin parlamentin mietintöluonnosten myötä palataan takaisin perusasioiden pariin. Kuinka paljon EU haluaa investoida budjetistaan tutkimukseen ja innovointiin, ja mikä on tasapaino perustutkimuksen ja markkinalähtöisemmän innovaatiotoiminnan rahoittamisessa? Onko puiteohjelman tarkoitus tukea jäsenmaiden välisten erojen tasaamista huippulaadun kustannuksella? Jos näin, niin kuinka paljon?

Meille kanta on selvä. Jos Business Finland ja Suomen Akatemia painottavatkin tutkimuksen ja innovoinnin merkitystä eri tavoilla, on molemmille selvää, että yksi ei pärjää ilman toista. Tutkimus- ja innovaatiosysteemiä on kehitettävä kokonaisuutena, ei nollasummapelinä.

Olemme myös yhtä mieltä siitä, että Horizon Europe on ennen kaikkea EU:n kilpailukyvyn edistämisen kärkiohjelma. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa vain parhaimmat tieteelliset ja innovatiiviset ratkaisut kelpaavat. Siksi on tärkeää, että puiteohjelman kulmakivinä pysyvät korkea laatu, tieteellinen erinomaisuus ja vaikuttavuus. Koheesioajattelu ei saa kontaminoida ohjelmaa, ja koheesiotoimiin käytettävät varat on minimoitava. Tutkimus- ja innovaatiosysteemin kehittämisen on tapahduttava ensi sijassa kansallisella tasolla, myös tutkimukseen ja innovointiin vähemmän satsaavissa EU-maissa.

Asiat etenevät ja reagointivalmiutta tarvitaan

Komissio tavoittelee todella nopeaa käsittelyä niin EU:n koko monivuotiselle budjettikehykselle vuosille 2021–2027 kuin Horizon Europe –ohjelman hyväksymiselle. Valmista pitäisi tulla jo ensi maaliskuussa, jotta asiat saataisiin sinettiin ennen Euroopan parlamentin vaaleja ja uuden komission valintaa. Parlamentti on ottanut toiveen tosissaan ja lähtenyt liikkeelle erittäin kunnianhimoisesti aikataulutetulla prosessilla. Muun muassa edellä mainitut mietintöluonnokset syntyivät alta kuukauden.

Jäsenmaiden puolella onkin sitten selvästi nihkeämpää. Neuvoston tutkimustyöryhmä käsittelee ehdotuksen perusteellisesti ja on käytännössä hylännyt pikaprosessin. Samalla neuvosto aikoo varmistaa, että niin puiteohjelman tarkemmassa valmistelussa kuin toimeenpanossa jäsenmailla on vahva sanansija. Neuvosto on muun muassa kyseenalaistanut puiteohjelman oikeuspohjan ja parlamentin oikeuden osallistua sen käsittelyyn, mikä ei ainakaan puhu pikakäsittelyn puolesta. Viime viikolla kokoontuneessa ITRE- valiokunnan kokouksessa mepit syyttivätkin neuvostoa hidastelusta ja kehottivat jäsenmaita keskittymään tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseen instituutioiden välisen kinastelun sijaan.

Vaikka pikakäsittely ei siis vaikuta menevän läpi, asiainhoito ei ole pysähtymässä. Esimerkiksi ehdotuksia Horizon Europen temaattisiksi sisällöiksi tarvitaan nyt. Sen vuoksi on ehdottoman tärkeää, että kansallinen koneistomme on hyvin rasvattu ja valmiina ja valppaana reagoimaan proaktiivisesti, joustavasti ja nopeasti neuvotteluissa esiin nouseviin asioihin. Kansallisten kantojen on oltava kristallinkirkkaita. Ja aina parempi, jos kykenemme luomaan strategisia alliansseja samanmielisten maiden kanssa.

Kirjoittajat Matti Hiltunen, Rami Nissilä ja Juho Väänänen työskentelevät Business Finlandin ja Suomen Akatemian yhteisessä Brysselin-toimistossa